maanantai 19. joulukuuta 2011

Mut nää on vaa oloja

Mä en tienny miten pysähtyy, nauttii hetkestä
Mieli teki omat esteensä
Juoksen karkuun tai juoksen perässä
Aistit tylsinä mut hampaat veressä
Vaikka yritin ei aika pysähtynyt viisareissa roikkumalla
Nyt on valkeat seinät ja kukat ikkunalla
Voisinpa juoksennella auringon alla

Mä murrun joka kerta sisältä kun
Maapallo pyörähtää ympäri mun
Tässä nyt. Tässä nyt.
Tässä hetkessä elämäsi sun.

torstai 8. joulukuuta 2011

Marraskuun loppu

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Photobucket

Onneks on markat tallella.

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Tällä blogilla...

...on uusi osoite. Ja se on letsgetlostin.blogspot.com.

Tähän muutokseen ajoi esimerkiksi se, että suurin osa löytää mun blogin hakusanalla katrikabum, eikä se nyt huvita. Muutenkin tämä let's get lost-mentaliteetti kuvaa mua oikein hyvin.

Muita hakusanoja olivat poskiontelotulehdus ja klitsu pääsykokeet.

Nyt ne, jotka joskus lukevat tätä voivat huutaa hep ja ilmoittaa siitä minullekin! Sitten vasta kirjoitan jotain mielenkiintoista.
Oikeesti kirjoitan varmaan muutenkin, vaikka kukaan ei lukisikaan. Tarkoituksena olisi kirjoittaa ehkä enemmänkin, kun lähden todennäköisesti vaihtoon. Mutta siitä enemmän myöhemmin!



Blogiaiheita mitkä ovat tällä hetkellä mielessäni:

Mun jättimäinen huoneen make-over

Vaihtoon lähtö

Random kuvia

Ja tietenkin mun blogin kantava teema:
kaikensortin valitus elämästä ja yleinen sillisalaatti

À tout à l'heure!







sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Habla con ella









Sunnuntaipäivän elokuvahetkiä. Oli aika hyvä ja suloinen elokuva, mutta samaan aikaan ällöttävä ja karmiva. Pedro Almodóvarille peukkua. Paras repla "Kävin vääntämässä ison jöötin."

Mukava viettää synkkä sunnuntaipäivä rauhassa sisällä, oon nimittäin Kolmannel linjal erakoitumassa. Munakasta ja mutakakkua mums. Kohta vuorossa improtreenit, jotka olen suunnitellut.

(Kuvien alkuperäislähde klikkaamalla kuvaa)

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Pienissä öissä

Mun pitäis olla kuuden tunnin päästä gis-tunnilla.
Ei erityisemmin nukuta sillä mun unirytmit on taas aivan sekaisin. Tein koko viikonlopun aika hätäisellä tahdilla mun kandiseminaarityötäni. Perjantaina meni kahteen asti Kumpulassa, lauantaina puolille yöhön Aleksandriassa ja sunnuntaina neljään asti Kumpulassa. Sitten heräsin vielä maanantai aamuna tekemään sen työn nopeasti loppuun, mutta kello 18 tajusin, että olin siinä koneella vieläkin yöpaidassa. Sain sen kuitenkin tehtyä, vaikka aika surkea siitä tuli. Pieniä kauhuvisioita torstain esityksestä tällä hetkellä...

Tällä hetkellä olen Klitsun uusien prokkiksessa valoassarina. Tehtäviini kuuluu siis valosuunnitteelun osallistuminen, valojen ajaminen esityksissä ja kaikensortin nikkarointi. Joudun näillä näkymin puutöihin! Silppurit ja kuviosahat haltuun! Ruumiinosia tippuu samaan tahtiin kuin tulosta syntyy.

Loma tuntuis kivalta nyt. Ens viikolla on kai perioditauko? En ollut ees tajunnu..öff.

Unten maille mars. Vois laittaa Nelosen "nukuttimen" telkusta pyörimään. (Se on siis semmonen ohjelma, missä lampaat vaan hyppii aidan yli lolll.) Mutta taidan tyytyä tähän seuraavan, niin kaunis kappale.


maanantai 25. heinäkuuta 2011

Jaakon päivä

Sehän tarkoittaa sitä, että Jaakko heittää kylmän kiven veteen ja syksy alkaa lähestyä. Radiossa soi varmaan pian Mamban Vielä on kesää jäljellä. Kohta pitää avata weboodi. Sitten onkin jo kylmä ja tulee lunta taivaalta. Pimeää eikä kesästä mitään muistikuvaa. Oikeastaanhan joulukin on jo ihan oven takana.

En ole oikeastaan kirjoittanut koko kesänä tänne. Kesä on mennyt nopeasti. Olen ollut töissä torilla postikorttimyyjänä. Homma on ollut vaihtelevasti mukavaa ja ärsyttävää. Tykkään postikorteista paljon ja turistitkin ovat suurimman osan ajasta ihan kivoja. Kortit on ollut yksi mun salaisista fetisseistä aina. Tykkään ostella ihmisille hienoja synttärikortteja. Päädyn kuitenkin ostelemaan paljon itselleni ja liimaamaan seinille. Kuiteskin. Ei jaksa aina vaan vastailla samoihin kysymyksiin ja yrittää ymmärtää jonkun italialaisen elekieltä ja mölinää. Ei tarvitse onneksi olla aina yksinäisyydessä siellä, sillä viereisessä puljussa on esim. mukavia tyttöjä. Lämmin on ollut ja selkä on kai vähän ruskettunut.

Kesäkuussa tehtiin myös Klitsulla lauluprokkis. Meni aika nopeasti ohi. Oltiin myös Juuson kanssa matkalla Samoksella. Oli mukavaa päästä pois Suomesta katselemaan uusia maisemia.

Viikonloppu on ollut täynnä masentavia uutisia. Ärsyttää, kun pitää tapahtua kaikkia kamaluuksia. Pistää vihaksi nää psykopaattiset teot. Vaikka tekijähän on selvästi mielenvikainen, niin ärsyttää silti, että se kehtaa puolustaa tekoaan ja on niin ärsyttävän tyytyväisen oloinen. Haluaa varmaan saada ihmiset raivoon, onnistuu ainakin mun osalta.

Empatianpuute on jotain todella karmivaa. Toivottavasti pysyy ikuisesti kaltereiden takana.
Ei jaksa ymmärtää. Sanonpahan vaan, että vittu mitä paskaa. Loppuu usko hyvään.


sunnuntai 22. toukokuuta 2011

paras



Tää on vaa niin hyvä.
Kurkku kipee.
Katoin viime yönä SE:n jatkoilla. Huh huh.

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Moi

Huikea blogini ilmoittaa jälleen itsestään. Täällä ollaan, elossa tai vähemmän elossa!

Oon kantanut tänään laukussani VHS-kasetteja ja C-kasetteja, oli aika erikoista. Luin hieman tenttiin Kumpulassa, mutta mun päähän ei jäänyt mitään. Liikaa juttuja päässä. Sitten haastattelin yhtä valmistunutta mantsalaista, yllättävän paljon se tiesi ihmisiä, joilla on käynyt työelämässä hyvin. Sillä ei ehkä vielä ihan niin.

25.5. on mun debyytti isolla screenillä. Kohta alkaa kesämusajuttu Klitsulla, jännittää jo nyt. Pääsin Mondon kesätyöhaussa pidemmälle. Viikonloppuna on taas menoa.

Viime sunnuntai-yö oli aika ikimuistoinen. Tuli heitettyä aika monta yläfemmaa ihmisten kanssa, pöhistyä ja laulettua monta eri laulua. Oli aika wild meno stadissa. Eikä se ollu samanlaista örvellystä kuin esim. vappuna. Siin oli jotain specialii! Ihmiset oli enemmän iloisia kuin kännissä.

Tää biisi, siksi että tästä tulee mun superfantsun blogin nimi.
Jotenkin noi sanat sopii muutenkin tähän pääsekavuuteen.

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Lankalauantai

"Minä omistan kaiken mitä näen ja mistä pidän. Minä omistan koko maailman."
-Nuuskamuikkunen

torstai 21. huhtikuuta 2011

En keksi otsikkoa

Paljonhan tässä tapahtuu muutamassa viikossa.
Lyhyesti kuulumiset. Olen alkoholisoitunut. Järjestäytymätön. Ja edelleen ajelehditaan.

Pietari oli kiva kaupunki. Venäläisyys sinällään ei ole siellä niin vahvana kuin odotin, mutta kuitenkin perinteinen Venäjän olemus on edelleen vahvana esim. rajanylitys-asioissa. Käytännön esimerkkinä se, että kaikki eivät välttämättä pääse maihin asti. Venäläinen vodka ja suolakurkut tulivat erittäin tutuiksi, mutta kyllähän reissussa päästiin nauttimaan kulttuuritarjonnastakin. Eremitaasi, Verikirkko, Kunstkamera ja sen epämuodostuneet sikiöt lasipurkeissa tulivat esimerkiksi tutuiksi. Nautin yllättävän paljon olostani esim. eremitaasissa, en ollutkaan pitkään aikaan käynyt museossa. Jotenkin vaan eksyttiin ehkä liian pitkäksi aikaa katsomaan niitä muinais-eurooppalaisia uskonto/seksi-teoksia. "Susanna and the elders" tuli esimerkiksi aika tutuksi. (kannattaa googlaa)

Hotellikin oli aika fancy meidän tasolle, huoneessa oli esim. sellainen hierova suihku, jossa suihkusi vettä joka suunnasta, oli hieman ahdistavaa. Ruoka maittoi ja tuliaisia en tuonnut kenellekään. Paluumatka oli jo hieman väsähtäneempi. Onneksi Suomeen on helppo tulla takaisin. (Tosin ei voi tietää kauanko rajat ovat vielä auki viimeaikaisten vaalitapahtumien vuoksi!) Alkoholiakaan ei olisi saanut laivalle tuoda (ne olisi annettu Helsingin satamassa takaisin), mutta itse kävelin viinakassit kourassa sisään, kun tarkastaja taisi pelata Angry Birdssii.

Venäjän jälkeinen viikko ei tietenkään voinut jatkua selkeästi. Kaikki koulutyöt tekemättä ja kesätyöhaut unohdettu. Sitten oli taas Hesarin appro, joka ei mennyt ollenkaan hyvin. Että se on vaikeaa. Myös sunnuntaina piti avata pulloa vaalitulosten takia.

Lapsimessut myös oli hyvä syy korkkailla. Että ne on muuten ärsyttävät messut. Kun sunnuntaina töiden jälkeen kävelin Mäkelänkadulle, niin pohdin, että mikä autuas hiljaisuus Märskyn bussipysäkilläkin ison tien varressa vallitsee verrattuna sinne messujen sisätilaan. Vieressä pauhaa radioo, erilaisii keittiölaitteita, puhetta, huutoa ja lapsien rääkynää. Se työpaikka laittaa kyllä ihmisen fyysisesti aika remonttiin. Ma-aamunakin oli hyvät selkäkivut, kun yritin yltää ranskalaislaatikoihin, jotka olivat jossain katonrajan tuntumassa ja samalla varoa, ettei koko kyhäelmä lennä mun päälle. Myös ensimmäistä päivää olevan harjoittelijan kouluttaminen kassalle lapsimessuilla ei yksinkertaisesti ole järkevää. Ylihuomisesta lähtien sitten neljä päivää American car showta...

Kesä olisi kiva, jos sais kaiken mitä haluaisi. Unelmissa olisi täydellinen työ, matkustelu Juuson kaa, vapaaehtoistyöleiri ulkomailla, festareita, oma asunto ja lie mitä. Mutta ainakin yhteen teatteriprokkikseen oon menossa, josta saan varmaan sopivasti sydämentykytystä kesäksi. :-)

Mun sängyssä on muurahaisia. Nyt laitan loppuun tähän tälläsen hitti-kipaleen.

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Teet sen kauniisti ja hyvin

"Snork maiden
A whore that seduces Moomintroll into fornication."

http://www.landoverbaptist.net/showthread.php?t=61771


Internet on niin viihdyttävä! Jep.

Sen takia en varmaan saakaan mitään aikaseksi. Edelleen lattialla lojuu noi paperit, jotka pitäis laittaa mappeihin. Eihän ne tossa oo ollu kuin joululomasta.

Vielä kaksi kertaa Kätketyt! Pientä innostusta olen saanut, koska jotkut esitykset on vaan mennyt tosi hyvin. Ensimmäistä kertaa olen myös mukana jossain prokkiksessa, josta saa lukea jotain kritiikkiäkin. Vaikka se olisikin Martti Mäkelän kirjoittamaa "kritiikkiä".
http://www.skenet.fi/artikkeli/11/03/katketyt

En kyllä tiedä mitä teen kaikella ajalla, kun illat on vapaita. Salilla ajattelin alkaa käydä piakkoin, kun aikaa vapautuu. Töihinkin voisin joskus mennä krhöm. Toisaalta Jokerit todennäköisesti häviää tänään, joten sinnekään ei tarvi mennä iltaisin. Sitten voisin tietenkin nähdä myös poikaystävääni enemmän kuin kerran tai kaksi viikossa!

Kohta lähden muuten ulkomaille. Riskikartoitus on vielä kesken. Arvatkaa toki mikä kaupunki? Palkinnoksi saa vaikka... rispektiä maantieteilijältä. Jos itseäni kehtaan sellaiseksi nimittää.






Kuva sillasta, siksi että se kuuluu riskikartoitukseen. Selitän myöhemmin ehkä. Matkavinkkejä otetaan vastaan vielä!

np. Anna puustjärvi - Pieni ja hento ote

torstai 24. maaliskuuta 2011

Cleopatra



Eipä mulla oikeastaan muuta.
np. Pet shop boys - Always on my mind

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Mä haluun antaa mielihyvää, iloa ja nautintoa
En aio sua omistaa, vaan elämääsi somistaa
Niinkuin enkelit tekee
--
Elämä ei oo kellään helppoo, päivästä toiseen asiain hoitoo.
Kuka sua hoitaa, kun sitä tarvitset?
Kuka hieroo pois päivän rasitukset?
Kuka täyttää sut lämmöllä?
Kuka sulkee hyväilyyn hellään?
Anna mun olla se, anna mun näyttää.
Voin kaikki sun toiveesi täyttää.


Enskari meni hyvin! Tosin tuli luettua siitäkin joku ärsyttävä amatööri katsojapalaute. Olihan se enimmäkseen positiivinen, mutta muutama asia jäi taas kyrsimään. Parempi olis ollu, kun en olis koko juttua lukenutkaan. Enskaribileet oli myös tosi hauskat!

Tänään olin myös Klitsulla vuosikokouksessa ja hain jopa hallitukseen, mutta mun darrakampanjointi ei nyt toiminut tällä kertaa hah hah. Sitten jumitin siellä vielä koko illan ja katottiin mm. leffa The Nun. ISO HUOH.
(Pitkän aikaa vielä kelattiin, että sen leffan nimi oli vaan A Nun :D)

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Yö, se vie kaiken pois

Kurkkua kutittaa kuiva huoneilma.
Kas niin.
Kas niin, en pidä tästä,
olen kävelevä katastrofi.
Koko painoni on tässä.


Toi on oikeastaan pieni buffi meidän esityksestä. Vaikka muutenkin lyriikat osuu.

En osaa nyt oikein innostua kunnolla näistä esityksistä, tuntuu etten ole erityisen valmis tai innokas. En tiedä miten psyykkaisin itteni nyt tähän.

Zen cafén musiikki tekee hyvää. Olen viime päivinä muutenkin alkanut pitkästä aikaa kuuntelemaan jälleen musiikkia ja se tuntuu hyvältä. Itselleni tulee tietyistä musiikkikappaleista niin karvaita ja voimakkaita muistijälkiä ja polkuja, tuntuu hämmentävältä elää uudestaan jokin tunne. Yleensä ihmisten muistot aktivoituvat kai voimakkaasti ainakin erilaisista hajuista? Itselläni tietyistä kappaleista.

Tässä muutama koottu Samuli Putro, jotka tällä hetkellä osuu.

Nappi on auennut, huivikin kadonnut.
Tästä nyt puuttuis vain, muiston jos turhan sais.
Tyttö on romuna.
Näyttäkää ovea, potkikaa kotoa.
Syyhän on tietenkin tytön, sen arvasin.
--
Vanhemmat tietää saa.

*

Ei mul oo omakotitaloa ja koiraa.
Ei vielä lapsia, ei tyttöä ja poikaa.
Mul on stereot, ne laitan päälle, soikaa!
Ei mul oo velallisen musertava huoli.
Mul on runkopatja, lipasto ja tuoli.
Mä en oo omistajasukua,
vaan vuokralainen.

*

Sinussa on pisteet kohdallaan.

*

Koita hyväksyä, en osaa käyttäytyä.
Olen idiootti.

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

It's cold in here

Pekka Pouta on suuri valehtelija, sillä kokoajan vaan kylmenee! Täällä meillä sisällä on tosi kylmä kokoajan ja suihkussa käyminenkin tuskaista! Kumpa pääsis nyt porottavan auringon alle makaa. No, kesällä valitetaan sit helteestä.

Muuten kuuluu ihan normaalia. Tosi paljon tehtävää ja on vähän raskasta taas. Väsymys painaa aina. Olis kirjatentti perjantaina ja tossa kirjassa on 600 sivua. Toisaalta siinä on myös jonkun verran kuvia ja karttoja. Sitten pitäis tehdä yksi essee, kaikki ranskan tehtävät, opetella replat ja alkaakin lukea ens viikon tentteihin. Ja nyt en kyllä saisi olla kirjoittamassa jotain blogia.

Mä en myöskään kestä tällä hetkellä tyhmiä ihmisiä. Itsekin olen varmasti tyhmä ja idiootti monessa asiassa, mutta sentäs tajuan sen yleensä. En vaan enää kestä mitään keskustelupalstoja tms. jossa ihmiset väittelevät, jotkut kommentit saa vaan raivoon. Yhteenkin typerään ja tietämättömään kommenttiin teki mieli vastata nimellä "terveisin matkailumaantieteen opiskelija". Hillitsin kuitenkin, koska oon niin huono opiskelija. :---D

Odotan sunnuntaita aika paljon, koska se on mun eka vapaapäivä johonkin kolmeen viikkoon! Kumpa päästäis tekemään kaikkea kivaa Juuson kanssa, esim. brunssi, päiväkävely tai päiväleffa tai oikeastaan mulle käy mikä vaan! Pitkään nukkuminen ainakin sydän.

Lopuks pari kuvaa meidän prokkiksen promokuvista, kuvaajana H. Hurme.
Mun kaksoisleuka on kasvanut. This is Seija.




lauantai 22. tammikuuta 2011

Jotai

Tässä sitä istutaan perjantai-iltana tai yönä. Läppäri sylissä keskellä huoneen lattiaa, jossa on sikinsokin erilaisia paperikasoja. Mun suuri mapitus-fantasia jäi hieman kesken, vaikka ostinkin hienoja mappeja.

Meidän viimeiset esitykset Klitsulla pyöri viime viikolla. Lauantaina oli esityksen hautajaiset. Oikeastaan mua ei surettanut, että prokkis loppu. Ton esityksen tekeminen alko jo olemaan aika raskasta. Tästä prokkiksesta ja syksyn treeneistä jäi kyllä ihania muistoja, joita en ikinä unohda. Kerrankin jossain teatteriporukassa tuntuu siltä, että kuulun oikeasti ryhmään. Toivottavasti pääsisi pian taas johonkin prokkikseen mukaan, muuten tuun vihaseksi!

Huomenna kuitenkin töihin ja pääsen hetken oleilemaan myös matkamessuilla hetken. Sen jälkeen pikkujoulut jeeee!

Tässä vähän viihdyttäviä videoita! Toi jälkimmäinen ehkä enemmänkin itkettää hrr..



torstai 6. tammikuuta 2011

xoxo katri girl

Mua olis kiinnostanut tehdä tälläinen muotiblogi tyyppinen päivitys joululahjoista ja muista hankinnoistani, mutta en kehtaa. Oon jo 22 ja sain taas tosi kivat joululahjat ja en tajuu kuka jaksaa muistaa ees mua enää!

Anyway, joulu loppu nyt. Sillä tänään on loppiainen.
Ohjelmassa tänään on nukkumisen jälkeen, ehkäpä tuon erään hajun hinkkaamista pois täältä huoneesta. Kiitos Tiia tuliaisestasi, mutta nyt kyllä ärsyttää. Semmonen hajuste oli päässyt leviämään mun meikkilaatikkoon ja tuhos kaikkia meikkisuteja yms. krääsää ja tääl haisee liikaa kookokselle. Sitten meillä on Suvin kanssa ainekset tortilloihin ja katsotaan varmaan Lostia lisää, ainakin toivon näin! Ja jos olen onnekas näen vielä Juusonkin. Kuulostaa siis aktiivisimmilta päivältä pitkään aikaan.

Loman olen siis kuluttanut lähinnä makaamiseen. Sohvalla, sängyllä tai lattialla. Toinen asia mitä olen tehnyt on syöminen. Ahtaminen alkoi jo 20.12. kun astuimme Silja Symphonyn Buffettiin. Sen jälkeinen ähky oli elämäni pahimpia (jollei pahin) ja saimme myös kuittailua saksalaiselta mieheltä. Syöminen tietty jatkui laivalla ja joulupöydissä, sen jälkeen tietenkin loma-possutteluna. Kaiken lisäksi Juuson uusi telkkari ei oikeastaan houkutellut muuta kuin syömään kaikkea hyvää ja katsomaan leffoja (sekä ihan mitä vaan telkusta tuli, olihan meidän yhteinen hieno harrastus ollut katkolla lokakuusta asti). Turhuuksien projektini on käynnistynyt myös ihan ok. En kauheesti ole tehnyt mitään, joten sen pienen hereillä olon ajan olen esimerkiksi pelannut The Sims 2:sta. Tänään kävin myös kahvilla parin ystävän kanssa, joka ei tietenkään ole turhaa, mutta aina mukavaa. Niin ja ei me kahvia juotu, vaan kaakaot.

Tässä oli jälleen yksi hyödytön julkaisu turhanpäiväisestä elämästäni. Nauttikaa ihmiset välillä jostain turhan tekemisestä, kuten typeristä askartelu-töistä tai lukemalla esimerkiksi Harry Potter kirjat sadannen kerran. Sellaisia hetkiä tarvitaan silloin, kun kalenterissa ei näy tilaa edes suihkussa käymiseen tai kun aina olisi muka jotain tärkeämpää tekemistä.